Kahvin pörssihinta on noussut lukuihin, jollaisia ei ole nähty sitten vuoden 2012, ja pian se näkyy myös sinun kupissasi. Mitä ihmettä alkuperämaissa ja maailmassa on tapahtunut viimeisten vuosien aikana? Lue raporttimme alkuperämaista ja tuotantoketjulta.
Lähde: Trading Economics 10.12.2021
Ymmärtääksemme tapahtumaketjua, joka on johtanut kahvin hinnan valtavaan nousuun, meidän on pidettävä mielessämme kaksi kiistatonta totuutta. Ensimmäinen niistä liittyy kahviin viljelykasvina. Se on fakta, että kahvi vaatii kasvaakseen lämpöä, auringonvaloa ja tasaisesti kosteutta, ja mikäli mikään näistä on häiriintynyt, sato voi tuhoutua jopa vuosiksi. Toinen kiistaton totuus on pörssin laki: kysynnän ja tarjonnan epäsuhta aiheuttaa joko hinnan nousua tai laskua.
Kuten usein kulutustuotteiden suurissa pörssihinnan vaihteluissa, muutoksen on kahvin kohdalla laittanut liikkeelle suurimpaan tuottajamaahan, Brasiliaan kohdistunut kriisi. Kun suurimman tuottajamaan sato on pienentynyt paikoin jopa 40% odotetusta, lumipalloefekti kierii hyvin nopeasti muihin tuottajamaihin, ja lopulta meidän jokaisen kuppiin. Taustalla vaikuttaa myös suuremmat trendit, kuten monen Aasian maiden kahvikulutuksen kasvu. Kun kysyntä kasvaa ja tarjonta vähenee samaan aikaan, voi se johtaa vain yhteen lopputulokseen hinnan suhteen.
Brasilian yöpakkaset ja kuivuus
Kahvi on riippuvainen ilmastosta ja säätiloista, ja vaikka se kestää pieniä haasteita ja kylmyyttä, hallaa se ei kestä. Vuonna 2020 Brasilia tuotti ennätysmäärän kahvia joitakin alueita vaivanneesta kuivuudesta huolimatta. Sitä ei kuitenkaan ehditty juhlia pitkään, sillä heinäkuussa 2021 saapuivat odottamattomat yöpakkaset, jotka tuhosivat erittäin suuria määriä satoa ympäri maata.
Kahvipensas ei ole pelkästään hetkellisesti vahingoittunut pakkasen jälkeen. Etenkin nuoret kahvipensaat, jotka eivät ole edes vielä tuottaneet satoa, jäävät pakkasen pureman jälkeen ikuisesti marjattomiksi. Siksi yksikin pakkanen, jos tarpeeksi laaja ja tuhoisa, tulee vaikuttamaan vielä vuosienkin päästä. Kahvilla kestää vähintään kolme vuotta ennen kuin se alkaa tuottaa satoa, ja silloinkin se on vaatinut riittävästi sadetta ja kukintoja niiden vuosien ajan ennen ensimmäisiä marjoja. Siksi vuoden 2021 pakkaset tulevat vaikuttamaan myös tulevien vuosien satoon, ja niiden todellista vaikutusta ei ole vielä täysin kartoitettu.
Brasilia on maailman suurin kahvintuottaja, ja mikäli yöpakkaset olisivat iskeneet jonnekin muualle, kahvin hinta tuskin olisi nähnyt tällaista piikkiä. Etenkin kahvisekoituksissa brasilialaisella pavulla on usein suuri rooli, ja kun sen saatavuus heikkenee, papuja joudutaan korvaamaan muilla alkuperämailla. Kysyntä muualla siis nousee, nostaen myös muiden maiden kahvin hintoja. Parhaimmillaan hinnat ovat nousseet jopa yli 100% eri puolilla maailmaa. Toinen paljon puhuttanut alkuperä on Brasilian naapuri, Kolumbia.
Kolumbian kuivuudet ja levottomuudet
Jo ennen yöpakkasia, samoihin aikoihin kun Brasiliassa koettiin pieniä kuivuuksia vuonna 2020, raportti Kolumbiasta kertoi erilaista tarinaa. Liialliset sateet ja yleisesti heikot sääolosuhteet nostivat kahvin hintoja alueittain piikeissä. Kova hinnannousu tapahtui kuitenkin vasta 2021 Brasilian pakkasten myötä. Vuonna 2021 liialliset sateet olivat Kolumbiassa vain muisto, kun niiden tilalle saapui kuivuudet. Sääolosuhteiden arvaamattomuuden syitä voi spekuloida, mutta on ilmiselvää, että ilmastonmuutoksen myötä vaihtelevat kuivuuden ja sateet tulevat haastamaan kahvintuotantoa yhä enemmän tulevina vuosina.
Brasilian yöpakkaset ja Kolumbian kuivuudet korreloivat lisäksi paikallisten poliittisten ja sosiaalisten levottomuuksien kanssa, aiheuttaen yhä lisää haasteita kahvikaupalle. Mellakat ja lakkoilut vaikuttivat kahvin kuljetuksiin ja näin ollen kahvia jäi kuukausiksi kontteihin jumiin satamiin, joissa osa pilaantui käyttökelvottomaksi. Myös syitä näille levottomuuksille on mahdotonta täysin osoittaa yhdelle tekijälle, mutta on selvää, että globaali pandemia on verottanut ihmisten kärsivällisyyttä ja sietokykyä.
Robustan hinta
Myös Aasiassa on kärsitty arvaamattomista sääolosuhteista viimeisten vuosien ajan. La Niña -sääilmiöt etenkin Vietnamissa, yhdistettynä Covid-19 aiheuttamiin hidasteisiin sadonkorjuussa sekä prosessoinnissa ovat olleet todellisia haasteita kahvialalle. Vietnamissa tuotetaan etenkin robusta-lajiketta, joka yleensä kestää hieman haastavampia olosuhteita ja on hinnaltaan edullisempaa. Robustaa käytetään monissa kahvisekoituksissa ja sen hinnan nousu on epäsuorasti vaikuttanut osaltaan myös arabican hintaan.
Kuljetuskonttien hinnan nousu
Kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja globaali pandemia on aiheuttanut odottamattomiakin haasteita taloudelle ja vaikuttanut monella epäsuoralla tavalla pörssihintoihin. Kahvin kohdalla suuri tekijä on sen kuljetus alkuperämaasta sinne, missä kulutus tapahtuu. Kahvia juodaan ympäri maailman ja se kuljetetaan meriteitse konteissa.
Pandemia vähensi hetkellisesti konttien kysyntää ja moni kuljetusyritys perui tai vähensi reittejä, mutta nopeasti kysyntä kasvoi jälleen uusiin ennätyksiin. Samaan aikaan monessa satamassa turvatoimet kiristyivät ja liikenne hidastui. Covid-pandemian aikana kuljettajista on ollut pulaa, ja näin kontit ovat jääneet satamiin purkamattomina, joka tekee ongelmasta vieläkin suuremman. Konteista on syntynyt pullonkauloja ympäri maailmaa, etenkin Yhdysvaltojen länsirannikolle, Yantian satamaan Etelä-Kiinaan ja Suezin kanavaan.
Kovalla työllä haasteista huolimatta kasvatettu kahvi, jo valmiiksi korkeissa hinnoissa, jää pahimmassa tapauksessa pilaantumaan kontteihin tai jopa alkuperämaahan pääsemättä koskaan matkaan. Konttikuljetukset maksavat jopa 5-10 kertaa enemmän kuin kaksi vuotta sitten, ja tämä kustannus sulautetaan luonnollisesti kahvin hintaan.
Kolikon toinen puoli
Kahvin hinta on ollut hyvin alhaalla jo pitkään. Se on itseasiassa ollut niin alhaalla, että monesti tuottaja ei pysty kunnolla edes kattamaan omia kustannuksiaan. Hinnat ovat juuri nyt korkeat, mutta me Kaffalla uskomme, että niiden asettuminen johonkin entisen ja nykyisen välille tulevaisuudessa on melko realistista. Todellinen kysymys kuuluu, olemmeko me kuluttajina valmiita maksamaan kahvistamme viljelijälle hinnan, joka kattaa kulut ja antaa viljelijöille mahdollisuuden kasvattaa kahvia kestävästi?